Ihmisten uskontoja yhdistää vähintään yhden jumalan palvominen sekä tarve uhrata palvotuille jumalille. Maailmassa on useita erilaisia lahkoja, joista suurin on kaaoslaisuus. Se on laajalle levinnyt, ankara ja muistuttaa toimintatavoiltaan pitkälti historiallista kristinuskoa.
Kaaoslaisuus
Kaaoslaisuuden mukaan yhden ihmisen teot voivat vaikuttaa koko ihmiskunnan kohtaloon, ja siksi sen kannattajat ovatkin ahkeria käännyttäjiä ja jopa "ristiretkeläisiä". He palvovat esimerkiksi Sodan, Myrskyn tai Meren jumalia ja rakentavat palvomilleen jumalille kirkkoja, jonne palvontamenot keskittyvät.
Palvontamenot:
Alttareita kaaosit rakentavat yleensä kirkkojen yhteyteen, ja niillä suoritetaan yhteisiä uhrauksia. Kuitenkin usein selkeästi erilaisille jumalille, kuten Kuoleman ja Elämän tai Rakkauden ja Sodan jumalille voidaan rakentaa omiakin alttareita. Pienempiä uhrausalttareita on kaupungin eri osissa ja jopa rajamailla.
Joskus alttareita, varsinkin metsään ja luontoon liittyville jumalille perustettuja, voi nähdä myös rajamaiden ulkopuolella, mutta ne ovat usein metsittyneet jo osaksi luontoa ja voivat siksi olla vaikeita huomata.
Periaatteessa miltä tahansa alttarilta voi uhrata kenelle tahansa jumalalle, mutta tämän hetkinen yhteiskunnallinen tilanne on kärjistänyt tilanteen varsin jakautuneeksi.
Uhrimenot:
Riippuen jumalasta, jolle uhrataan, voi uhrattava asia olla kaikkea hiuksista eläviin olentoihin tai viljasta rahaan. Pääsääntöisesti pätee ohjenuora "mitä tärkeämpi asia on, sitä suuremmin jumalat siitä innostuvat". Usein uhrilahjat myös jotenkin kuvaavat jumalaa, jolle uhrataan.
Uhrauksiin liittyy monenlaisia rituaaleja, mutta niitä yhdistää kohosteiset puheet, lupaukset, anomukset ja usein laulu. Joidenkin jumalten, kuten Kuoleman jumalan, uhrimenoissa puhutaan todella vähän, ja tunnelma on melkein pakanallinen. (Jumalahahmon tekijä saa pitkälti hahmoa tehdessään päättää, millaisena hänen hahmonsa kuvataan ja miten hänelle uhrataan.)
Kirkonmiehet:
Kaaosipapeiksi ei hyväksytä naisia, sillä heitä ei pidetä kykenevinä palvelemaan jumalia. Papit käyttävät sinisen ja mustan sävyisiä vaatteita, joihin kuuluu pitkä tunika ja hartiaviitta, ja heidän kaulassaan roikkuu heidän pronssinen uskontunnuksensa ketjussa.
Pappien työhön kuuluu jumalten sanan levittäminen, syntisten syntien sovittelu ja ihmisten - ainakin näennäinen - auttaminen. Kaoosit pitävät ripittäytymistä tärkeänä, ja papit vastaanottavatkin useita ripittäytymisiä päivässä. Ripin sanotaan pitävän
ihmiset nöyrinä ja tietoisina siitä, miten heidän kuuluu elää.
Kaaoseilla on koulutettuja manaajia, jotka kutsutaan joskus paikalle puhdistamaan
rakennuksia tai häätämään pelättyjä hirviöitä ja riivahenkiä joltain alueelta jumalten nimissä. Manaajat tunnistaa mustasta viitasta, jonka selkään on kirjailtu uskontunnus punaisella.
Piispat edustavat kaikkein lujinta ja tiukinta linjaa kirkon auktoriteeteistä: heillä on tärkeä tehtävä valvoa ihmisten elämien hyveellisyyttä ja hurskautta ja he toteuttavat sitä esimerkiksi päämäärätietoisesti lahtaamalla vääräuskoisia. Heidän uskotaan olevan tavallisten moraalien yläpuolella, ja siten olevan oikeutettuja jopa hirmutekoihin.
Pahoja henkiä ja noitia:
Kaaoslaiset uskovat sielujen matkaavan eteenpäin Ylisiin tai Alisiin (tietoa kuolemauskomuksista alempana), mutta että kaikki sielut eivät pääse sinne asti, vaan osa saattaa jäädä puolitiehen esimerkiksi suuren petturuuden ja vääryyden tähden kuoltuaan. Lisäksi sielut Alisista, tai Helvetistä, voivat yrittää päästä karkuun takaisin elävien maailmaan, ja nämä ovat usein pahansuopia henkiä. Henget ilmenevät tunnetusti esimerkiksi äkillisenä kylmyytenä, selittämättöminä valoina ja ääninä tai outoina jälkinä seinissä, kuten mustina laikkuina. Mädän lihan haju tai suuret hyönteisparvet sekä melkein kaikki mustat eläimet ovat varma merkki pahojen henkien läsnäolosta.
Mikään ei saa kaaoseja yhtä pahasti pillastumaan, kuin noituus. Noidat ovat naisia ja miehiä, jotka rikkovat jumalten lakeja pyrkiessään itse hyödyntämään taikoja ja kirouksia. He varastavat siten jumalten pyhää voimaa, väärinkäyttävät sitä ja rikkovat maailman tasapainoa.
Noituudesta epäillään esimerkiksi yliseksuaalisia, liian älykkäitä tai omapäisiä naisia, taikuutta käyttäviä tai sen käytöstä epäiltäviä, tuntemattomia amuletteja kaulassaan pitäviä tai vaikka liian onnekkaita henkilöitä. Naisia epäillään noituudesta keskimäärin paljon useammin kuin miehiä.
Rangaistuksista:
Kaaosit uskovat syntisen rankaisun antavan armoa myös heille itselleen jumalten palvelun takia, joten he langettavat lujia rangaistuksia. Heidän suosikkinsa on roviolla polttaminen, ja tästä tilanteesta itsensä löytävätkin monet onnettomat sielut. Mikäli ihminen on esimerkiksi uskonnoton, kannattaa hänen pitää se omana tietonaan siellä, missä kaaoslaisuus on valtauskontona. Kaikesta, mikä poikkeaa tavallisesta, kaaosit yleensä rankaisevat.
Pyhä kirja, Vorto:
Kaaosit ovat koonneet mittavan eepoksen, jonne on koottu vuosisatojen takaisia kirjoituksia. Ne koostuvat elämänohjeista, rukouksista, virsistä, vaikeaselkoisista lauselmista sekä rituaaleista ja seremoniapuheista. Lisäksi kirjaan kuuluu laajat neuvot käännyttämisestä sekä jopa kiroukset, joita kirkon nimeen saa langettaa.
Jokaiselle jumalalle uhrattavat asiat on listattu kirjaan, jotta ihmiset tietävät aina, mitä uhrata ja kenelle missäkin tilanteessa.
Pyhän kirjan nimi on Vorto ("sana").
Muut uskonnot
Pääuskonnon, kaaoslaisuuden, lisäksi on muita pieniä lahkoja, joiden olemassaoloa uhkaa kaaosien jyrkkä kanta heidän uskontonsa oikeaoppisuudesta. Näistä räikeimpänä esimerkkinä on ludiaanisuus.
Ludiaanisuuden nimi tulee sanasta ludus, "leikkisä rakkaus", ja tämän lahkon perusajatus onkin rakkauden parantava voima. Heillä on rituaalinomaisia uhrimenoja, jotka sisältävät usein laulua, rukouksia ja päihdyttäviä ominaisuuksia sisältävien aineiden nauttimista.
Kuinka kaaoslaiset suhtautuvat muihin uskontoihin?
Kaaoslaisuuden keskuudessa ludiaaneja ja muita erilaisten uskonnon harjoittajia pidetään yleisesti vähintään vääräuskoisina ja joidenkin mukaan he ovat jopa noitia.
Kuoleman jälkeen
Ihmiset uskovat Ylisiin ja Alisiin, joista ensimmäiseen pääsevät sielut vähän vastaavasti kuin kristinuskon taivaaseen, kärsittyään ensin syntiensä ja rikkomustensa mukaisen ajan Alisissa kiirastulea vastaavissa koettelemuksissa.
Alinen tunnetaan myös Helvettinä suurimmassa osassa uskontokuntia. Helvetissä uskotaan olevan vain sinne hylättyjä sieluja, jotka kärsivät jokainen eri pituisen ajanjakson tekemistään vääryyksistä: osa muutaman vuoden, osa vuosisatoja ja osa loputtomiin. Kaaoslaisuuden mukaan tämä kärsimysten aika on jokaiselle erilainen, sillä jokaisella on omat rangaistuksensa. Yleisesti Helvettiä kuvataan joko kristittyyn tapaan palavaksi maailmaksi, tai pohjattomaksi pimeydeksi, jossa edes soihtu ei valaise sekä jopa sekavaksi lääkehuuruja muistuttavaksi hirviöiden kansoittamaksi maailmaksi.
Ylinen, joka on varsin yleiskansallinen nimitys suurimpien uskontokuntien keskuudessa, on valoisa, unenomainen maailma, jossa sielut voivat elää ilman kärsimystä - tämäkin käsitys muistuttaa suuresti kristittyjen käsitystä taivaasta.
Ihmiset uskovat, etteivät he voi koskaan elää samassa maailmassa jumalten kanssa, sillä heidän sielunsa eivät ole sen arvoisia. Tästä syystä ei Ylisissä tai Alisissa ole heidän uskomustensa mukaan jumalia, vaan käskynjaon näissä maailmoissa hoitavat joko täydellisestä hyveellisyydestä palkitut tai loputtomaan kärsimykseen tuomitut ihmiset. Näitä ihmisiä on kuitenkin yleisesti ottaen väärin palvoa, sillä he ovat silti vain ihmisiä uudesta vallastaan huolimatta: vain jumalia kuuluu palvoa.