Yleistä Mihrasin maailmasta
Kyseessä on fantasiamaailma, joka sijoittuu syrjäiseen vuoristolaaksoon ja siellä sijaitsevaan Mihrasin kaupunkiin. Meille tuttuja maita, historiaa tai uskontoja ei ole, mutta yhteneväisyyksiä on paljon 1500-1600- lukujen Keski-Eurooppaan.
Tätä maailmaa hallitsevat siunatut, jotka ovat itse asettautuneet tähän hallintoasemaan. Pääosin maailma täyttyy ihmisistä, jotka ovat jo kauan sitten unohtaneet, että siunatut ja jumalat olivat joskus ihmisiä. Mihrasin kaupungin ihmiset eivät juuri siedä erilaisuutta ja esimerkiksi taikomisen olemassaolo onkin kielletty ja sitä osaavat luokitellaan noidiksi, jotka on tapettava, jotta jumalat eivät suutu.
Ihmisten kauhuksi laaksossa asuu myös eläimellisiä piirteitä omaavia hirviöitä, joita kutsutaan kirotuiksi.
Mihrasissa puhutaan pääosin yleiskieltä, joka kuulostaa soinniltaan meidän maailmamme germaanisilta kieliltä. Muualla maailmassa puhutaan myös muita kieliä, mutta nämä kielet eivät ole löytäneet tietään Mihrasiin.
Siunatut puhuvat myös sujuvasti yleiskieltä, mutta heillä on myös oma, muinaisilta ajoilta säilynyt kielensä, josta erilaiset taikuuden symbolit ja riimut ovat peräisin. Siunattujen oma kieli kuulostaa pehmeältä.
Kirotuista valtaosa puhuu myös yleiskieltä, mutta heillä on myös oma kielensä, joka on terävän särisevää ja suhisevaa, sekä hyvin vaikeaselkoista.
Mihrasin kaupunki
Ilmasto, kasvillisuus ja eläimet
Maailmassa vallitsee lauhkea ilmasto, jossa kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä. Metsät ovat suurimmilta osin sekametsiä, mutta Mihrasin eteläinen laakson osa on pitkälti tiheää havumetsää. Vuoristoissa on niukkaa kasvillisuutta ja niiden rinteillä tavataan yksinomaan riutuneita havupuita ja pensaita, sekä erilaisia varpukasveja.Eläimet ovat samoja, kuin meidän maailmassamme tuohon aikaan tavatut eläimet. Erilaisia vieraslajeja on suhteellisen niukasti kitukasvuisen kaupankäynnin tähden, joskin kaupungissa vieraat kasvilajit ovat jo löytäneet esimerkiksi kirkkomaan.
Mihras, jonne ja jonka ympäristöön pelaaminen keskittyy on keskikokoinen kaupunki, jonne villitykset ja uutiset muualta maailmasta tulevat hitaasti eristäytyneen sijainnin takia. Kaupunkiin pääsee vain kahdella tavalla: joko sataman kautta meriteitse vaikeakulkuista reittiä, tai yhtä ainoata tietä pitkin laakson läpi ja vuorten yli.
Kaupunki on halkaisijaltaan noin kymmenisen kilometriä mukaan lukien sitä ympäröivät peltomaat.
Muun maailman uusi koreampi rakennustyyli ja taide ei ole vielä löytänyt tietään Mihrasiin. Sen sijaan arkkitehtuuri Mihrasissa on vielä kovasti yksinkertaisempaa: kivi ja tiili ovat puun ohella yleisimpiä rakennusmateriaaleja. Olkikatot ovat yhä erittäin yleisiä, ja vain kaikkein hienoimmissa rakennuksissa on tiilikatot. On yleistä, että tavallisetkin talot pyritään rappaamaan valkoisiksi.
Kaupungin johto
Mihrasin aatelissuvut pitävät maallista valtaa kaupungissa, mutta valta on henkilöitynyt voudin, piispan sekä tuomarin kesken jotka kamppailevat keskenään kaupungin todellisesta vallasta.
Vouti on saapunut hiljattain Mihrasiin suurinkvisiittorin tuotua uutisia Mihrasin epävakaudesta ja sekasorrosta. Vouti on hallinnollisesti piispaa ja tuomaria korkeammassa asemassa, mutta vasta saavuttuaan tuomaan sivistystä ja kuria kaupunkiin, on hänen valta-asemansa toistaiseksi heikoissa tekijöissä.
Piispa on Mihrasin kirkon johtaja, joka kiitos Mihrasin hyvin uskonnollisen yhteisön, on saanut käsiinsä sellaista valtaa, jolla harva uskaltaa sanoa poikkinaista sanaa kirkon sanan kanssa.
Tuomari on Mihrasin tuomioistuimen päättävä toimihenkilö, joka jakaa armotta ja säälimättä oikeutta ja rankaisuja. Tuomari päättää, miten lakia erityisesti tavan kansalaisille luetaan ja miten sitä heidän kohdallaan toteutetaan, ja on siksi erittäin pelätty ja kunnioitettu hahmo.
Lainvartijat
Lakia valvomassa kaupungissa on palkattuja vartijoita ja virkamiehiä, joista jälkimmäiset koostuvat aatelistosta. Ylin tuomiovalta on tuomarilla ja tämän valamiehillä, jotka käyvät läpi lähes kaikki pienen kaupungin rikokset. Kirkon puoleen käännytään, mikäli rikoksella on hengellisiä ulottuvuuksia (eli mikäli rikollista epäillään noituudesta).
Kaduilla vaeltavilla vartijoilla on yllään tummanpuhuva, nahkasta ja kankaasta koostuva puku ja he ovat usein lahjottavissa - toiset helpommin ja toiset vaikeammin.
Heillä on oikeus toimia lainpuitteissa parhaaksi näkemällään tavalla, ja ovat tunnettuja toisinaan mielivaltaisesta toiminnastaan.
Talous
Mihras on varsin omavarainen kaupunki, joka ylläpitää oman elämänsä itse pientä meren kautta toimivaa kaupankäyntiä lukuunottamatta. Elämä Mihrasissa on välillä hyvinkin vaivalloista ja ankeaa, sillä se on täysin luonnon armoilla.
Valuuttana käytetään yksinkertaisesti kullasta, hopeasta ja kuparista valmistettuja rahoja. Heikommin toimeentulevat maksavat usein velkansa, ostoksensa tai tarpeensa rahan lisäksi esimerkiksi palveluksilla tai muuten vaihtokaupaulla.
Muuntokurssi
1 kultaraha = 10 hopearahaa = 100 kuparirahaa.
Esimerkkejä rahan arvosta:
- Päivän ruoka-annokset : 5-10 kuparia
- Olut juottolassa: 3 kuparia
- Yö majatalossa: 5 kuparia - 5 hopeaa paikan tasosta riippuen
- Hevosen osto: 1-100 kultarahaa, taasen riippuen hevosen laadusta, koosta ja käyttötarkoituksesta. Pitkälle koulutetut sotaratsut ovat kaikkein kalliimpia ja hinta voi jopa ylittää 100 kultarahaa.
- Talonpojan kuukauden tienesti: 1-10 kuparirahaa. He ovat kuitenkin yleensä omavaraisempia, eivätkä tarvitse rahaa niin paljon kerralla kuin kaupungissa asustelevat ihmiset. Alakastiin kuuluvista ammattiryhmistä palvelijoilla on usein leveimmät olot, sillä vaikka palkka ei juokse, on heillä yleensä automaattisesti katto päänsä päällä ja ruokaa pöydässä - olkoonkin tähteitä.
- Käsityöläisen kuukauden tienesti: 5-30 kuparia.
- Lääkärin ja tieteilijän, apteekkarin tai kauppiaan kuukauden tienesti: 10-30 hopearahaa.
- Sotilaan ja esimerkiksi varakkaan kauppiaan kuukausitienesti: keskimäärin 50 hopearahaa.
- Aatelisilla yleensä on omasta takaa jo kylliksi pääomaa.
- Siunattujen, erityisesti (yli)jumalten varakkuus vaihtelee, mutta se on todella korkea ihmisten varallisuuteen nähden.
Laakso
Terävähuippuisten Etelänvuorten, laajempimittaiseen vuoristoon johtavien Itäisten vuorten ja metsäisten Pohjanvuorten väliin jää suuri ja metsäinen laakso: Mihras.
Lännestä laakso rajautuu valtamereen ja tämä onkin toinen ainoista kulkuväylistä Mihrasin kaupunkiin muusta maailmasta. Reitti on kuitenkin vaarallinen ja sitä koristavat useat, karille ajaneet laivat. Toinen kulkureitti käy kaupungista ensin laakson läpi Itäisten vuorten ja Pohjanvuorten liitoskohtaan ja siitä pitkän solan läpi toiseen metsään.
Eteläiset vuoret ovat tunnettuja vaarallisuudestaan: vuorten huiput ovat teräviä ja jäisiä ja kallioisessa maastossa on paljon erilaisia kuiluja ja rotkoja. Kasvillisuus on äärimmäisen niukkaa. Vuoriston kupeessa onkin loistava paikka Kirottujen rauhanomaiselle yhteisölle piilotella, sillä kenelläkään on harvoin mitään asiaa siihen suuntaan - etenkin kun reitti sinne käy Noidutun metsän läpi, joka toimii kutsumanimenä osalle Eteläistä metsää.
Eteläisen metsän ja Pohjoisen metsän rajaa toisistaan koko laakson läpi kulkeva ja mereen laskeva joki, joka valuu alas vuoristosta sekä Itäisiltä vuorilta, että Pohjanvuorilta.
Pohjoinen metsä on sekin sankkaan kasvanutta ja villiintynyttä, mutta silti paljon Eteläistä metsää turvallisempi. Täältä löytyy laakson ainoan isommat tien lisäksi myös salaisempi reitti Jumalakatemiaan ja Elahanin kaupunkiin Pohjanvuorten suojassa.
