Taikuus
Taikuutta on kahdenlaista: Siunattujen käyttämä henkitaikuus ja kirottujen sekä joidenkin sekaveristen ihmisten käyttämä uhritaikuus.
Henkitaikuus
Siunatut kykenevät henkitaikuuteen, taikuuden voimakkaimpaan muotoon, jossa he käyttävät omaa henkienergiaansa loitsimiseen.
Jokaisella siunatulla on syntyjään tietty määrä tätä energiaa, ja se määrittää hänen potentiaalinsa taikuuden suhteen. Sitä ei voi harjoittelemalla lisätä, vaan potentiaalia pyritään vain hyödyntämään mahdollisimman paljon.
Lisäksi henkitaikuuden käyttäjän kyvyt rajoittuvat yleensä yhteen tai korkeintaan pariin taikuuden tyyppiin tai elementtiin, ja siksi heidän kykynsä voivat erota toisistaan hyvinkin paljon: mitä heikompi taikoja, sen vähemmän taikuuden tyyppejä hän osaa. Tämä sääntö koskee myös jumalia!
Taikuuden vaatimukset jumalilla ja ylijumalilla
Tavalliset siunatut osaavat yleisesti yhtä tai kahta osa-aluetta.Toisaalta harvinaisen vahva siunattukin voi osata kolmea, mutta korkeammalle kehittyminen tapahtuu vain rankalla harjoittelulla ja opettelulla Akatemialla.
Jumalat osaavat korkeintaan neljää osa-aluetta, mutta niistä yhden on oltava telepatia edes pienissä määrin.
Ylijumalat osaavat teleportata ja käyttää edes pienesti telepatiaa, mitkä ovatkin ylijumalana olemisen edellytykset, mutta nämä mukaanluettuna ylijumalan kyvyt rajoittuvat suurimmillaankin viiteen osa-alueeseen.
Teleportaatio ja telepatia ovat siis pakollisia osaamisalueita ylijumalilla, ja telepatia jumalilla. Ota tämä huomioon hahmoa tehdessäsi.
Uhritaikuus
Kirotut ja jotkut ihmiset kykenevät käyttämään uhritaikuutta ts. mustaa magiaa, jossa voimat loitsimiseen uhrataan jostain olemassa olevasta asiasta.
Uhritaikuudella ei voi luoda mitään tyhjästä, vaan kaikella on aina hintansa. Kirotuilla on enemmän taipumusta kyetä tähän taikuuteen kuin ihmisillä, sillä jumalten kirous teki heistä hieman maagisia. Ihmisille tämä kyky tulee, jos heidän esivanhempansa ovat risteytyneet joko siunattujen tai kirottujen kanssa. Täysin puhdasverinen ihminen ei hallitse taikuutta missään muodossa.
Uhritaikuuteen kuuluu olennaisesti loitsujen yhteydessä käytettävät symbolimerkit, joiden juuret ovat nyt jo kuolleessa muinaisten siunattujen kielessä.
Uhraukset voivat olla esimerkiksi verta, hiuksia tai jopa elämää. Mitä suurempi uhraus, sitä paremmin loitsut toimivat.
Uhritaikuuden taiat muistuttavat henkitaikuutta, mutta ovat paljon alkukantaisempia. Myös uhritaikuudessa käyttäjä pystyy yleensä suorittamaan vain tietyn tyyppisiä uhriloitsuja.
