Demonit
Demonit eivät ole varsinaisia demoneja, vaan hajanainen kansa, jolla on sekä ihmisten että eläinten piirteitä. Ihmiset eivät edes näe demoneita yhtenä kansana vaan yksittäisinä demonisina hirviöinä (mistä nimitys tulee). Demoneiden synnystä lisää löytyy ”Historia”-osiosta.
Demonivainoista selvinneet otukset majailevat pääsääntöisesti Mihrasin laaksossa sen eristäytyneen sijainnin ja suojaavan kasvillisuuden vuoksi, mutta heitä löytyy yksittäin myös muualta maailmasta.
Jumalat eivät siedä demoneita, koska näkevät nämä uhkana ihmisille. Demonit ovatkin ihmisiä ja jumalia fyysisesti vahvempia, mutta siinä missä jumalat osaavat taikoa, ovat ihmiset kehitelleet aseita. Demonit pelkäävät ihmisiä ja jumalia, mutta jälkimmäisiä osa heistä jopa vihaa.
Yleensä demonit ovat rauhaa rakastavia, varovaisia ja viekkaita, mutta kuitenkin hyväntuulisia ja huumorintajuisia kulkijoita. He kykenevät käyttämään alkukantaista taikuutta, uhritaikuutta, mutta taitojen taso vaihtelee kovasti.
Ulkonäkö
On kovin vaikeaa antaa yhtä kuvausta siihen, miltä demoni näyttää.
Yhteistä kaikille demoneille on, että niissä on kaikissa sekä ihmisen että vähintään yhden eläinlajin piirteitä. Suhdanne, jossa näitä piirteitä esiintyy, vaihtelee sen mukaan, onko demonissa enemmän ihmistä vai eläintä. Joillain on esimerkiksi enemmänkin eläimen alaruumis ja ihmisen yläruumis, joillain piirteet ovat sulautuneet enemmän yhteen.
Huolimatta siitä, kuinka paljon ihmistä demonissa on, on tämä aina vähintäänkin omituisen näköinen. Animeista tutut söpöt, suurisilmäiset kissankorvaiset, mutta muuten normaalit tytöt eivät ole
demonien yleisimmästä päästä, vaan heidän piirteissään on paljon enemmän eläintä.
Heidän vaatekertansa on yleensä sitä, mitä nyt sattuu vastaan tulemaan: nahkoja,
oljista punottuja kankaita tai peräti lehtiä. Monet myös anastavat ihmisiltä vaatteita
ja siksi esimerkiksi nahka-armoreita, leninkejä tai viittoja voi nähdä demonienkin päällä
aika-ajoin. Karvainenkaan demoni ei selviä talvea ilman vaatetusta, mutta monet nauttivat
olostaan kesäkuukausina alasti.
Mittasuhteet, olemus ja väritys
Suurimmat demonit ovat pituudeltaan yli kaksimetrisiä, pienimmät voivat olla jopa reilusti alle metrin. Demonit ovat varsin inhimillisiä olemukseltaan, vaikka ulkonäkö voi olla hyvinkin eläimellinen: he kävelevät kahdella jalalla ja heillä on kädet, heillä kasvaa hiuksia ja he kykenevät tuottamaan puhetta. Demoneilla on kuitenkin aina vähintään sen verran eläimellisiä piirteitä, etteivät he omassa muodossaan ole uskottavia ihmisiksi tekeytyneinä: heidän silmistään voi puuttua valkuaiset, hampaansa olla terävät ja vartalonsa karvainen tai jalkojen tilalla voi olla tassut! Demonilla voi olla myös useampia raajoja, esimerkiksi siivet käsien lisäksi.
Faunit, nagat ja muut vastaavat meidänkin mytologiastamme tutut puolieläimet ovat hyviä esimerkkejä! Demoneilla onkin ihmisten keskuudessa useita nimityksiä, sillä heidän silmissään lampaita varastava ihmissusi on todellisuudessa susidemoni.
Demonin eläimenä ei voi käyttää taruolentoja, kuten lohikäärmettä tai pegasosta, mutta erilaisten demonien risteymät voivat muistuttaa näitä hyvinkin paljon!
Mitä tahansa eläimiä (lintuja, matelijoita, nisäkkäitä, kaloja ja jopa hyönteisiä) esiintyy, mutta suurin osa on kuitenkin Mihrasin alueella muutoinkin esiintyviä eläimiä: susia, kettuja, tiaislintuja, variksia, kauriita; perhosia, kaloja tai vaikka rapuja! Mielikuvitus olkoon siis pelaajalla rajana, mutta erikoisemman eläimen tullessa kyseeseen on hyvä nykäistä ylläpitoa hihasta.
Muodonmuutos:
Demoni on maaginen olento ja jokaisella demonilla on sisäsyntyisesti taipumus taikuuden käyttöön. Se ilmenee yksinkertaisimmillaan demonin kykynä muuttua ihmisen ja/tai eläinlajinsa tai -lajiensa näköiseksi eläimeksi, kun taikuus on vähintään 1. Tämä muoto on väliaikainen ja jokainen muutos on kivulias. Keskimääräinen aika, jonka demoni voi viettää jommassakummassa näistä muodoista on yksi vuorokausi. Kuitenkaan heti muutoksen jälkeen demoni ei kykene muuttumaan takaisin omaksi itsekseen, ennen kuin sen voimat ovat palautuneet. Keskimääräisesti tähän menee n. 1 tunti.
Lintudemonit tai vastaavat lentokykyisen eläimenpiirteitä omaavat demonit eivät normaalissa muodossaan kykene varsinaisesti lentämään ilman uhritaikuutta, mutta saattavat pystyä liitämään tai pyrähtämään lyhyen matkan (muutaman metrin tms), mikäli heillä on tarpeeksi vahvat siivet.
Ikääntyminen:
Demonit ikääntyvät suunnilleen samoin, kuin ihmiset. Se, mikä demoni on kyseessä vaikuttaa vähän. Esimerkiksi hiiridemoni elää vähemmän aikaa, kuin ihminen keskimäärin, mutta esimerkiksi kilpikonnademoni voi elää pidempäänkin. Vanhinkaan demoni ei kuitenkaan ole ollut yli 150-vuotias.
Tavat
Demoneilla ei ole yhtenäistä kansaa, vaan he ovat muodostaneet laumojen kaltaisia yhteisöjä, joissa jokaisessa on hieman omat tapansa ja uskomuksensa. Usein demonit ovat hakeutuneet sellaisten demonien keskuuteen, jotka ovat saman kaltaisia heidän itsensä kanssa ja joilla on samanlaisia arvoja.
Kaikille yhteisöille yhteistä on kuitenkin välitön luontoläheisyys ja monissa niistä uskotaan esimerkiksi puiden tai lampien henkiin (eli pikkujumaliin).
Demoneilla on yhteinen kieli, jossa on paljon konsonantteja ja suhuäänteitä, mutta suurin osa heistä osaa myös ihmisten yleiskieltä. Demonien nimet ovat usein myös terävänkuuloisia (kuten Czerepa tai Grut) tai sitten ne pyrkivät kuvaamaan sitä, mitä lapsesta toivottaisiin tulevan isona – ei ole ennen kuulumatonta, että demoni vaihtaisi aikuisena itse nimensä paremmin luonteeseensa sopivaksi.
Demonien elämäntyyli on erittäin alkukantainen: asumukset ovat usein joko savesta tai nahasta näperrettyä kyhäelmiä, tai sitten ne on louhittu esimerkiksi kallioon. Suurin osa demoneista elää laakson Eteläisessä metsässä tai vuoristossa.
Aseinaan demonit käyttävät kaikkea, mitä saavat käsiinsä, eli yleensä kiviä, keihäitä tai vaikka risupuskia!
Tasa-arvo ja avoimuus:
Toisin, kuin muut lajit, demonit sietävät erilaisuutta erittäin hyvin - ovathan he kaikki vähän erilaisia. Heillä naisten ja miesten välillä vallitsee täysi tasa-arvo ja samaakin sukupuolta keskenään olevien väliset suhteet ovat varsin yleisiä. Myös useamman henkilön suhteet ovat heillä melko yleisiä, mikä tekee esimerkiksi lasten kasvatuksesta helpompaa. Heillä ei ole yksittäisiä johtajia, mutta joidenkin demonien maine on heidän keskuudessaan arvostetumpi kuin muiden. Lähtökohtaisesti kaikilla on kuitenkin samat oikeudet, velvollisuudet ja rangaistukset aina yhteisön sisällä.
Yhteisöt
Demoneilla on muutama yhteisö Mihrasin laakson alueella. Tässä on listattuna tällä hetkellä peleissä olevat yhteisöt. Lisää muodostuu pelaajien toimesta jatkuvasti ja pienempiä on varmasti jo olemassa.
Pohjoisen metsän rotko
Vuoristokylä
Katakombit
Perheenomainen demoniyhteisö elää täällä rauhanomaisesti ja omavaraisesti luontoa hyödyntäen.
Pohjoisen metsän siimeksessä maa on repeytynyt pienesti reilun matkan päästä kaupungista. Halkeama on aikojen saatossa osoittautunut loistavaksi piilopaikaksi, sillä jos sen olemassaolosta ei tiedä, on se hankalasti löydettävissä osittain sen ylle kasvaneen kasvillisuuden vuoksi. Rotkon pohjalla kulkee pieni joki ja se on suhteellisen kaukana mistään teistä tai poluista.
Eteläisen metsän takana kohoavat Eteläiset vuoret ovat vaikeakulkuisuutensa ja pelottavuutensa vuoksi hyvin harvakseltaan käytettyjä ihmisten toimesta – joten siellä on demoneille loistava paikka piileskellä. Yksittäisiä asumuksia löytyy vuorilta myös, mutta ainakin yksi demonien kesken tiedetty ryhmittymä löytyy toiselta puolelta eteläisen metsän Noiduttu metsä- titteliä kantavaa aluetta verrattaessa kaupunkiin.
Entisen Kuoleman jumalan ja tämän epäsuorassa alaisuudessa toimivien demonijohtajien hallinnoima sotajalalla olevia demoneita. Joukolla ei ole tarkasti määriteltyä hierarkiaa ja tarkoitusperätkin vaihtelevat hieman, mutta pääasiallisena tavoitteena on syöstä jumalat vallasta.
Joukot majailevat hylätyn luostarin alaisissa katakombeissa ja laajentavat maanalaisia käytäviä ympäri laaksoa salaisiksi reiteiksi.
Uskonnot
Demoneilla ei ole yhtenäisiä uskontokuntia, mutta lähestulkoon kaikille heidän uskonnoilleen on yhteistä luontolähtöisyys. He arvostavat luontoa lähtökohtaisesti enemmän kuin ihmiset. He myös monesti tietämättään palvovat pikkujumalia, sillä jotkin demoniryhmät suuntaavat erilaisia uhreja esimerkiksi "metsänhengille".
