Kirotuilla ei ole yhtenäistä kansaa, vaan he ovat muodostaneet laumojen kaltaisia yhteisöjä, joissa jokaisessa on hieman omat tapansa ja uskomuksensa. Usein kirotut ovat hakeutuneet sellaisten kirottujen keskuuteen, jotka ovat saman kaltaisia heidän itsensä kanssa ja joilla on samanlaisia arvoja.
Kaikille yhteisöille yhteistä on kuitenkin välitön luontoläheisyys ja monissa niistä uskotaan esimerkiksi puiden tai lampien henkiin (eli jumaliin).

​

Kirottujen elämäntyyli on erittäin alkukantainen: asumukset ovat usein joko savesta tai nahasta näperrettyä kyhäelmiä, tai sitten ne on louhittu esimerkiksi kallioon. Suurin osa kirotuista elää laakson Eteläisessä metsässä tai vuoristossa.

Aseinaan kirotut käyttävät kaikkea, mitä saavat käsiinsä, eli yleensä kiviä, keihäitä tai vaikka risupuskia! Ihmisten läheisyyteen uskaltautuvat ja pääsevät saattavat saada käsiinsä myös ihmisten aseita.

​

Tasa-arvo ja avoimuus:

Toisin, kuin muut lajit, kirotut sietävät erilaisuutta erittäin hyvin - ovathan he kaikki vähän erilaisia. Heillä naisten ja miesten välillä vallitsee täysi tasa-arvo ja samaakin sukupuolta keskenään olevien väliset suhteet ovat varsin yleisiä. Myös useamman henkilön suhteet ovat heillä melko yleisiä, mikä tekee esimerkiksi lasten kasvatuksesta helpompaa. Heillä ei ole yksittäisiä johtajia, mutta joidenkin kirottujen maine on heidän keskuudessaan arvostetumpi kuin muiden - tämä vaihtelee hyvin paljon yhteisön mukaan. Lähtökohtaisesti kaikilla on kuitenkin samat oikeudet, velvollisuudet ja rangaistukset aina yhteisön sisällä.